Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Hanna Sarkkisen tervehdys HUNin 90-vuo­tis­juh­laan

Hyvät kuulijat,

kiitos mahdollisuudesta lähettää tervehdys Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n 90-vuotisjuhlaan. Haluan onnitella teitä lämpimästi siitä, että järjestönne on saavuttanut näin kunnioitettavan iän, mutta myös erityisesti siitä hyvästä työstä, jota olette näinä vuosina tehneet näkövammaisten asioiden parantamiseksi. Työ on ollut erittäin arvokasta näkövammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisen osallisuuden kannalta.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä. Liian usein hyvinvointi ja terveys nähdään yksilön omana asiana ja vastuuna, ja liian usein keskitytään hyvinvoinnin ja terveyden ongelmien korjaamiseen. Vaikuttavampaa kuitenkin on ennaltaehkäistä ongelmia tukemalla yhteisöjä, muokkaamalla arkiympäristöjä ja vahvistamalla ihmisten toimijuutta. Nämä ovat juuri niitä tehtäviä, joita erilaiset kansalaisjärjestöt omassa toiminnassaan toteuttavat.

Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n tavoitteena on vähentää näkövammaisuudesta johtuvia haittoja, lisätä mahdollisuuksia kokea tasavertaista yhteisöllisyyttä ja edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja sisältörikasta elämää. Toiminnassaan yhdistys ottaa ensisijaisesti huomioon sokeat, vaikeasti heikkonäköiset ja kuurosokeat.

Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa ovat näkövammaisten, osatyökykyisten ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyspalvelut, joiden avulla synnytetään osaamista, edistetään osallisuutta ja luodaan väyliä avoimille työmarkkinoille. Järjestö on antanut tärkeän panoksen siihen, että yhteiskunnassa osattaisiin hyödyntää jokaisen voimavaroja ja osaamista. Järjestö edistää myös digitaalista saavutettavuutta ja esteetöntä viestintää, sekä järjestää vertaistukea ja virkistystoimintaa.

90-vuotias järjestö on ehtinyt elämään mukana monissa suurissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Nyt eletään taas suurten muutosten aikaa. Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva sote-uudistus merkitsee, että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä, eli palveluista ja pelastuksesta, siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenteita uudistetaan, jotta tulevaisuudessa voidaan taata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikkialla Suomessa.
Hyvinvointialueiden aloittaessa on tärkeää panostaa yhteistyöhön. Tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden yhteisesti sovittuja tavoitteita, yhteistyötä ja toimia. Yhtäältä yhteistyö edellyttää, että järjestöt tarjoavat aktiivisesti tietoa toiminnoistaan ja palveluistaan hyvinvointialueille. Toisaalta hyvinvointialueiden ja kuntien on tarjottava järjestöille osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja.

Useilla alueilla on jo toimivat alueellisten toimijoiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyön rakenteet, joissa kehittämistyötä yhteisen asukkaan hyväksi on hyvä jatkaa. Sote-uudistuksen toimeenpanossa tätä yhteistyötä tulee tukea edelleen.

Merkittävä muutos sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen näkökulmasta on vuonna 2024 toteutuva STEA-avustusten yhteyden katkaiseminen Veikkauksen tuottoihin. Järjestöjen avustukset, joita on tähän asti rahoitettu rahapelitoiminnan tuotoilla, siirtyvät parlamentaarisen ratkaisun mukaisesti jatkossa osaksi valtion budjettirahoitusta ja hallituskausikohtaisia ratkaisuja.
Järjestöt kantavat ymmärrettävästi huolta rahoituksen jatkuvuudesta. On tärkeää yhdessä etsiä keinoja, joilla järjestöjen rahoituksen ennustettavuus ja vakaus mahdollistaisivat myös pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Ennakoitavuus on tärkeää sekä järjestöjen että ennen kaikkea toiminnan kohderyhmien näkökulmasta. Ihmisten tulee jatkossakin saada tarvitsemaansa tukea ja apua järjestölähtöisestä auttamistyöstä, joka nivoutuu luontevasti osaksi sote-palvelujen integraatiota ja kehittämistyötä.
Järjestöjen erityinen vahvuus on, että ne pystyvät aktiivisesti löytämään ja tukemaan myös niitä ihmisiä, joita muut palvelut eivät tavoita, tai joilla ei ole voimavaroja itse hakeutua avun ja tuen piiriin. Koronakriisin aikana järjestöillä on ollut merkittävä rooli tiedontuottajana, tiedonvälittäjänä ja tietoon perustuvan päätöksenteon tukijana. Järjestöt ovat vastanneet muuttuneeseen toimintaympäristöön muokkaamalla toimintatapojaan, laajentamalla digitaalisen tuen saatavuutta ja kehittämällä uusia tapoja auttaa. Myös Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n työ palveluiden digitaalisen saavutettavuuden eteen on ollut hyvin merkityksellistä.
Järjestöillä on tärkeä osa demokratian toteutumisessa. Etenkin sote-järjestöt pystyvät tuomaan viestiä niiltä ihmisiltä, jotka jäävät helposti katveeseen julkisessa keskustelussa ja sivuun myös päätöksenteossa. Se, että kaikki voivat tulla kuulluksi ja että eri elämäntilanteissa ja asemassa olevien tarpeet huomioidaan, kun päätöksiä tehdään, on edellytys sille, että demokratia toimii. Se on myös edellytys sille, että palvelut voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpimät onnittelut vielä kerran virkeälle 90-vuotiaalle! Kiitos tekemästänne tärkeästä työstä ja menestystä tuleviin vuosiin.  

Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri