Säännöt
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n säännöt
Hyväksytty kevätkokouksessa 29.4.2017
Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin 6.6.2017
1 § Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
Yhdistyksen nimi on Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Nimestä voidaan käyttää lyhennettä HUN. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue Uusimaa.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tehtävä on Näkövammaisten liitto ry:n jäsenyhdistyksenä toimia alueensa näkövammaisten etu-, asiantuntija-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestönä. Yhdistyksen tarkoitus on edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää. Toiminnassaan yhdistys ottaa huomioon ensisijaisesti sokeat, vaikeasti heikkonäköiset ja kuurosokeat.
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys
1) ajaa ja valvoo toiminta-alueensa näkövammaisten oikeuksien ja tavoitteiden toteuttamista vaikuttamalla päättäjiin, viranomaisiin ja kansalaismielipiteeseen
2) tarjoaa näkövammaisille vertaistukea
3) harjoittaa liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimintaa sekä näkövammaisuuteen liittyvää tiedotus- ja koulutustoimintaa
4) tukee näkövammaisten harrastuksia ja yhdessäoloa
5) tuottaa äänilehtiä ja muita sähköisiä julkaisuja
6) tukee yhteisöjäseniksi hyväksyttyjen näkövammaisten paikallisyhdistysten toimintaa
4 § Taloudellinen toiminta
Yhdistys hankkii varoja toimintaansa rahankeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa.
5 § Jäsenet
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia, kannatus-, kunnia- tai yhteisöjäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voi liittyä sen toiminta-alueella asuva näkövammainen. Jäsenyyttä haetaan yhdistyksen hallitukselta ja näkövammasta on esitettävä luotettava selvitys. Näkövamman haitta-asteen on oltava vähintään viisikymmentä prosenttia (50%). Varsinainen jäsen saa kuulua vain yhteen Näkövammaisten liiton alueelliseen jäsenyhdistykseen.
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai
kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea yhdistystä.
Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminta-alueella toimiva rekisteröity näkövammaisten paikallisyhdistys, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
6 § Jäsenmaksut
Yhdistys voi periä varsinaisilta ja kannatusjäseniltä liittymis- ja jäsenmaksua.
Maksujen suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua.
7 § Jäsenyyden päättyminen
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen
1) on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsentä on kuultava.
Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, mikäli hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta peräkkäiseltä vuodelta.
8 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokouksia ovat yhdistyksen varsinainen kokous ja ylimääräinen kokous.
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat maalis-huhtikuussa pidettävä kevätkokous ja marras-joulukuussa pidettävä syyskokous.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti hallitukselta sitä vaatii. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on jäsenmaksunsa maksaneella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä. Kannatus- ja kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.
Varsinainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava yhdistyksen varsinainen jäsen ja hänen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja.
Jos kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi kutsutaan varsinainen jäsen, hänen äänioikeutensa säilyy.
Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi suljettua lippuäänestystä. Vaali on toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä. Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö), ellei näistä säännöistä muuta johdu. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan, asiakysymyksissä voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaalissa ratkaisee arpa.
Jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita kevät- ja syyskokoukselle. Kevätkokoukseen tarkoitettu aloite on toimitettava hallitukselle ennen tammikuun loppua ja syyskokoukselle tarkoitettu aloite ennen syyskuun loppua.
9 § Kokouskutsu
Yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä jäsenille henkilökohtainen kutsu vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ylimääräiseen kokoukseen kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Henkilökohtainen kutsu on lähetettävä postitse jäsenille, joiden postiosoite on yhdistyksen tiedossa tai sähköpostitse jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteen kutsun toimittamista varten.
10 § Varsinaisten kokousten tehtävät
Kevätkokouksen tehtävänä on
1) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä tilikaudelta
2) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta
3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4) käsitellä jäsenten tekemät aloitteet
5) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.
Syyskokouksen tehtävänä on
1) päättää varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun sekä kannatusjäsenmaksun suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi
2) päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot ja korvaukset
3) käsitellä yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
4) valita joka toinen vuosi yhdistyksen puheenjohtaja kahdeksi kalenterivuodeksi
5) valita kolme jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle kahdeksi kalenterivuodeksi
6) valita kaksi varajäsentä hallitukseen seuraavaksi kalenterivuodeksi ja päättää heidän kutsumisjärjestyksestään estyneinä olevien jäsenten tilalle
7) valita joka toinen vuosi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa
8) käsitellä jäsenten tekemät aloitteet
9) valita valtuutetut ja varavaltuutetut Näkövammaisten liitto ry:n valtuustoon liiton ohjeiden mukaisesti
10) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.
11 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallitus valitaan syyskokouksessa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä. Yhdistykseen työsuhteessa oleva henkilö ei voi olla hallituksen jäsen.
Puheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita kuhunkin tehtävään enintään neljäksi peräkkäiseksi täydeksi toimintakaudeksi. Jos hallituksen puheenjohtaja tai jäsen ennen toimikauden päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan yhdistyksen seuraavassa kokouksessa toinen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksessa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi.
Varajäsenten lisäksi hallituksesta eroaa vuosittain kolme jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä on läsnä.
Hallituksen tehtävänä on
1) edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
2) hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet
3) pitää jäsenluetteloa
4) päättää yhdistyksen omaisuuden vuokraamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
5) päättää yhdistyksen kokousten ajankohdista ja paikoista, kutsua ne koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
6) huolehtia, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen, varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ja tilinpäätös tehdään määräajassa
7) asettaa tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät
8) valita ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteidensa yleisistä periaatteista
9) laatia yhdistyksen toimintaa ohjaavat määräykset
12 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
13 § Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tai yhdistyksen hallituksen tähän tehtävään määräämät henkilöt, aina kaksi yhdessä.
14 § Sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntömuutoksen edellytyksenä on, että vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.
Yhdistyksen on pyydettävä sääntöjen muutosesityksestä Näkövammaisten liitto ry:n hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.
15 § Purkaminen
Yhdistyksen purkaminen edellyttää, että siitä tehdään päätös kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa kummassakin vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamista.
Mikäli yhdistys puretaan, sen varat luovutetaan suomalaista näkövammaistyötä edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen määräämällä tavalla.
16 § Muut määräykset
Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yhdistyksen toimintaa ohjaavia sääntöjä alemmanasteisia määräyksiä.