Näkövammaisten liiton teemat EU-vaaleissa 2024
EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6. ja ulkomailla 29.5.–1.6. Suomesta valitaan 15 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä. Näkövammaisten liiton vaaliteemat noudattavat Euroopan Sokeiden Unionin (EBU) esiin nostamia teemoja.
Poliittinen osallistuminen
Oikeus äänestää, saada vaaleihin liittyvää tietoa ja asettua ehdolle kuuluu jokaiselle.
Europarlamenttivaaleihin tulee asettaa esteettömän ja saavutettavan äänestyksen standardi.
Sen on koskettava:
• Äänestystapahtumaa (äänestysmenettelyjä).
• Vaaleja ja äänestystä koskevaa tietoa (vaalikampanjaan liittyviä laitteita ja materiaaleja, poliittisia väittelyjä, puolueiden poliittisia ohjelmia sekä verkkosivustoja).
• Vaalinjälkeisiä menettelyjä (esim. valitusmenettelyt) samoin kuin yhdenvertaista oikeutta asettua ehdokkaaksi.
Muistutamme, että vammaisten henkilöiden tulee voida käyttää äänioikeuttaan itsenäisesti ja vaalisalaisuuden säilyttäen ja valita vapaasti äänestyksessä käyttämänsä avustaja. Postiäänestyksen ja poliittisten kampanjoiden on oltava esteettömiä ja saavutettavia. Uuden parlamentin on jatkettava vaikuttamistoimia unionin neuvoston suuntaan, jotta asia edistyisi seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä vuonna 2029.
Yhdenvertaisuus
Ei syrjinnälle, kyllä syrjimättömyysdirektiiville!
Yli 15 vuotta sitten Euroopan komissio esitteli syrjimättömyysdirektiivin, jonka tarkoituksena on suojella EU-kansalaisia syrjinnältä kaikin perustein: vammaisuuden, iän, seksuaalisen suuntautumisen ja uskonnollisen vakaumuksen.
• Direktiivi on edelleen jumissa neuvoston päätöksenteossa. Työtä sen hyväksymisen puolesta tai vaihtoehtoisen esityksen puolesta on jatkettava.
Vapaa liikkuminen Euroopan Unionin alueella
Vammaiskortti voimaan kaikissa EU-maissa.
EU:n vammaiskortti edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuutta käyttää palveluja esimerkiksi vapaa-ajalla, kulttuurin osalta (museot ja kulttuurikohteet) ja liikenteessä. Tähän saakka vammaiskortin edut ovat toteutuneet pilottihankkeena kahdeksassa EU-maassa.
• Euroopan komissio on antanut lakiesityksen, jonka tavoitteena on tehdä kortista EU:n laajuinen vammaisuuden tunnustamisjärjestelmä, jonka avulla vammaiset voivat saada etuuksia ja palveluja. Odotamme uuden parlamentin tukevan vammaiskorttihanketta kaikissa jäsenvaltioissa.
• Kortin tulee kattaa matkailun, vapaa-ajan, liikenteen, kulttuurin ja urheilun lisäksi myös vammaisille tarkoitetut erityispalvelut, mukaan lukien kaupalliset palvelut, kuten alennukset apuvälineistä.
• Jotta kortilla olisi merkittävä vaikutus vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun liikkumisessa, sen ei tule koskea ainoastaan matkustamista toiseen EU-maahan, vaan sen pitäisi helpottaa vammaisuuden tunnustamista myös silloin, kun siirrytään toiseen maahan opiskelemaan tai työskentelemään.
Tuotteiden ja palvelujen saavutettavuus
Saavutettavuus ja esteettömyys turvaavat sujuvan arjen.
Vaikka esteettömyyden alalla on viime aikoina tapahtunut merkittävää edistystä eurooppalaisen esteettömyyssäädöksen myötä, se ei ole aidosti horisontaalinen direktiivi. Koska se on soveltamisalaltaan rajallinen, se on edelleen lähinnä digitaalinen säädös. Digitaalinen siirtymä voi joko edistää näkövammaisten osallisuutta tai sulkea heidät edelleen ulkopuolelle, jopa syrjiä.
Odotamme uuden parlamentin edistävän lainsäädäntöaloitteita lain soveltamisalan laajentamiseksi, jotta se vastaisi paremmin sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten jokapäiväisen elämän tarpeita.
Soveltamisalan laajentamiseen kuuluvat:
• Elintarvikkeiden sisältöä ja koostumusta koskevat tiedot.
• Kodinkoneet. Kosketusnäytöllä ohjattavat laitteet tekevät näkövammaisista ihmisistä entistä riippuvaisempia muista.
• Rakennusten esteettömyyttä koskevaa EU:n lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole. Rakennusten ja infrastruktuurin kunnostamista koskeva rakennettua ympäristöä koskeva EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) mukainen lainsäädäntö tarjoaa tilaisuuden muuttaa tilanteen.
Verkon saavutettavuus
EU:n on näytettävä esimerkkiä saavutettavuudesta omilla verkkosivuillaan.
Vuonna 2016 annettua EU:n verkkosivujen saavutettavuusdirektiiviä ei sovelleta EU:n toimielinten verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin, vaikka niiden julkaisemien tietojen määrän ja kielten merkitys oikeuttaa ylimääräisen sopeutumisajan.
• EU:n toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toteuttamaan käytännössä se, mitä EU:n lainsäädäntö edellyttää jäsenvaltioilta.
• Odotamme, että uusi parlamentti painostaa Euroopan parlamenttia näyttämään esimerkkiä omilla verkkosivuillaan ja viestinnässään ja että se tekee saavutettavuuden edistymisestä julkista vertailuanalyysia ja käyttää vaikutusvaltaansa edistääkseen samaa myös muiden EU:n toimielinten osalta.
Turvallinen liikkuminen
Äänettömät ajoneuvot ja sähköpotkulaudat eivät saa vaarantaa liikenneturvallisuutta.
Odotamme myös, että uusi parlamentti:
• Puuttuu EU:n lainsäädännössä oleviin puutteisiin, jotka koskevat sähkö- ja hybridiajoneuvojen eli äänettömien ajoneuvojen AVAS-järjestelmää, ja laajentaa aineellista soveltamisalaa kattamaan myös sähkömoottoripyörät ja -skootterit.
• Muistaa, että näkövammaisten tarpeet on otettava huomioon jo varhaisessa vaiheessa kytkettyihin ja kuljettajattomiin ajoneuvoihin liittyvässä oikeudellisessa kehityksessä sekä haavoittuvassa asemassa olevina jalankulkijoina, että käyttäjinä (erityisesti julkisessa liikenteessä).
• Käyttää vaikutusvaltaansa esimerkiksi rakennerahastojen kautta edistääkseen parhaita käytäntöjä näkövammaisten jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden varmistamiseksi uusien kaupunkiliikenteen muotojen (polkupyörät, skootterit, sähköpotkulaudat jne.) kehittämisessä.
Työllisyys
Esteetön ja osallistava opiskelu edistää työllistymistä.
Vammaisten ja vammattomien henkilöiden työllisyysasteissa on kuilu. EU:n keskiarvo vammaisten työllisyydessä on 24,4 prosenttia. Kun vammaiset ovat palkkatyössä, he ansaitsevat huomattavasti vähemmän, vaikka he tarvitsevat enemmän tuloja selviytyäkseen lisäkustannuksista, joita heille aiheutuu syrjivässä ja esteellisessä yhteiskunnassa. Yksi syy tilanteeseen on laadukkaan ja osallistavan ammatillisen koulutuksen puute, joka olisi esteetöntä ja tarjoaisi kohtuullisia mukautuksia ja tukea vammaisille oppijoille.
• Odotamme, että uusi parlamentti kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että valtavirran ammatilliset koulutusohjelmat ovat vammaisia osallistavia ja esteettömiä, jotta helpotetaan heidän siirtymistään avoimille työmarkkinoille, ja että EU osallistuu näihin ponnisteluihin rahoituksellaan.
Matkustajien oikeudet
Itsenäinen matkustaminen on jokaisen oikeus.
Jotta näkövammaiset henkilöt voivat osallistua yhteiskuntaan, heidän on voitava liikkua ja matkustaa itsenäisesti. Odotamme uuden parlamentin tukevan EU:n matkustajien oikeuksia koskevien asetusten päivittämistä.
Niissä on huomattava:
• Lentoliikenteessä ei tule olla mahdollisuutta evätä näkövammaisten matkustajien pääsyä lennolle turvallisuussyistä eikä evätä pääsyä lennolle asianmukaisesti koulutetun opaskoiran kanssa. Jos näin toimitaan, siitä tulee seurata oikeus nopeaan ja oikeudenmukaiseen korvaukseen. Lentoyhtiöt on velvoitettava tarjoamaan ilmainen lippu saattajalle, jos saattaja vaaditaan matkalle.
• Tieliikenteessä avunantovelvollisuutta ei pidä rajoittaa rajat ylittävään liikenteeseen ja tiettyihin yli 250 kilometrin pituisiin kotimaanliikenteen palveluihin, jolloin monet paikalliset ja alueelliset palvelut jäävät sen ulkopuolelle.
• Rautatieliikenteessä velvollisuutta tarjota apua näkövammaisille matkustajille ei pitäisi rajoittaa vain suurille asemille eikä edellyttää ennakkoilmoitusta.