Lausunto: Valtionavustusuudistus uhkaisi vammaisjärjestöjen alueellista päätösvalta ja toimintaa
Selvityshenkilö Mika Pyykön raportti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista ei huomioi vammaisten ihmisten tarpeita eikä turvaa heidän oikeuksiaan YK:n vammaissopimuksen mukaisesti.
Myös Näkövammaisten liitto muistuttaa- Ulkoinen linkki, että YK:n vammaissopimus velvoittaa valtiota tukemaan vammaisjärjestöjä ja takaamaan niiden riittävän rahoituksen.
Selvityksessä esitetään kahta vaihtoehtoista avustusmallia, joista kumpaakaan emme kannata.
Ne perustuvat teemakohtaiseen rahoitukseen, jossa keskeisiä painopisteitä ovat muun muassa mielenterveyden edistäminen, ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ja yksinäisyyden vähentäminen.
Vammaisjärjestöjen näkökulmasta tämä rajaa pois haavoittuvia ihmisryhmiä ja estää pitkäjänteisen työn, joka ei perustu vaihtuviin yhteiskunnallisiin trendeihin, vaan pysyviin tarpeisiin.
Kannatettavia muutosehdotuksia selvityksessä ovat esimerkiksi lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen koskemaan kaikkia sotejärjestöjä sekä mahdollisuus avustusten myöntämisestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Päätösvalta pysyttävä paikallisilla yhdistyksillä
Erityisen huolestuttavaa on ehdotus, jossa hyvinvointialueiden järjestöavustukset siirrettäisiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn hallinnoitaviksi.
Tämä siirto veisi päätösvallan pois paikallisilta toimijoilta, jotka tuntevat parhaiten alueensa erityistarpeet. Lisäksi valtion keskitetty hallinnointi voisi johtaa siihen, että pienemmät yhdistykset jäävät ilman rahoitusta, kun painotus siirtyy suuriin kaupunkeihin ja valtakunnallisiin toimijoihin.
– Alueellisilla ja paikallisilla yhdistyksillä on erityinen ja merkittävä rooli vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaajina. Mikäli raportin suositukset toteutuvat, voi seurauksena olla näkövammaisten ja muiden vammaisryhmien osallisuuden, heille kuuluvan yhdenvertaisuuden sekä elämänlaadun heikkeneminen, sanoo HUNin hallituksen puheenjohtaja Jari Pekola.
Paikallisesti järjestetty toiminta tärkeää heikosti liikkuville
Järjestöjen autonomian ja kansalaistoiminnan merkitys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, ja alueellisilla yhdistyksillä on suuri rooli kansalaistoiminnan ylläpitämisessä. Valtionavustusuudistus saattaa kaventaa tätä.
Raportissa ehdotetaan myös paikallisen toiminnan rahoituksen lopettamista väestömäärältään alle 35 000 asukkaan alueilla. Tämä heikentäisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, joille liikkuminen on hankalaa ja joiden palvelutarjonta riippuu paikallisesti järjestetystä toiminnasta
– Toimimme useilla paikkakunnilla Uudenmaan alueella lähellä ihmisten arkea. Nyt on vaarana, että he jäävät ilman tarvitsemaansa apua, sanoo HUNin toiminnanjohtaja Sara Niiles.
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN) ajaa näkövammaisten oikeuksia, tarjoaa palveluja ja on vertaistuen kanava. HUN on Näkövammaisten liiton jäsenyhdistys.
Mika Pyykön selvityksen- Ulkoinen linkki tilasi sosiaali- ja terveysministeriö.