Siirry pääsisältöön

Ilman jär­jes­tö­jä hy­vin­voin­tia­lu­eet eivät selviä

Järjestöt ovat läsnä juuri siellä, missä ihmisten kriisejä kohdataan, muistutetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) Järjestöyhteistyön neuvottelukunnan kannanotossa.
Kaksi tunnustelee taideteosta näkövammaisten Tuntumaa -taidenäyttelyssä. Kuva: Kari Vainio.

Järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä täytyy kehittää, ja aluevaltuutettujen tulee tunnustaa kansalaistoiminnan merkitys, järjestökenttä vetoaa.

– Jotta järjestöjen tarjoama apu tavoittaisi oikeat ihmiset, tarvitaan systemaattista yhteistyötä ammattilaisten ja järjestötoimijoiden välillä, sanovat VAKE-alueen Järjestöyhteistyön neuvottelukunnan puheenjohtaja Heli Lumiaro ja varapuheenjohtaja Kaisli Syrjänen

Lumiaron ja Syrjäsen jättämässä kannanotossa 1. huhtikuuta tuodaan esiin muun muassa, että järjestöt tavoittavat ihmisiä, jotka jäävät helposti julkisten palvelujen ulkopuolelle. Ne myös tarjoavat toimintaa, joka tukee hyvinvointia ja ehkäisee raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Yhteiskunnalliset tarpeet poikkeuksellisen suuret

Hyvinvointialueet eivät pysty yksin vastaamaan kaikkiin raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin, mutta yhdessä järjestöjen kanssa se onnistuu.

Vastajulkaistu Valtioneuvoston tutkimus (VN TEAS 2025) korostaa, että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on vahvistettava tukemalla paikallista kansalaistoimintaa.

Järjestöjen ja yhteisöjen rooli on merkittävä, kun halutaan rakentaa luottamusta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Nämä ovat tekijöitä, jotka auttavat ihmisiä selviytymään kriiseistä ja ehkäisevät eriarvoisuuden kasvua. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nämä yhteiskunnalliset tarpeet ovat poikkeuksellisen suuret, Lumiaro ja Syrjänen muistuttavat kannanotossa- Ulkoinen linkki.

Yksinäisyys on todellinen hyvinvointihaaste

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on useita vaikeita ilmiöitä, joita järjestöt kohtaavat arjessaan. 

Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on kasvanut, koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on korkea, ja pitkäaikaista toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus alueella on maan suurin. 

Samalla väestö kasvaa ja ikääntyy nopeasti.

Noin 62 000 alueen asukasta elää yksin. Mielenterveys- ja päihdeongelmat, asunnottomuus ja nuorisotyöttömyys ovat yleisiä.

Vahvistamalla yhteisiä palvelupolkuja ja lisäämällä tietoisuutta järjestöjen toiminnasta myös sote-henkilöstön keskuudessa, voimme vastata paremmin alueen moninaisiin tarpeisiin, kannanotossa todetaan. 

Kuva: Kari Vainio. Tuntumaa -taidenäyttely näkövammaisille.