Vam­mais­jär­jes­tö­jen kan­na­not­to Län­si-Uu­den­maan kul­je­tus­pal­ve­lu­jen val­mis­te­luun

(Tämä vammaisjärjestöjen kannanotto on lähetetty Espoon ja Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnille, perusturvalautakunnille sekä vanhus- ja vammaisneuvostoille.)

                                                                                                                                        18.2.2019

KANNANOTTO LÄNSI-UUDENMAAN KULJETUSPALVELUIDEN VALMISTELUUN


Pyydämme teitä ottamaan huomioon ja kirjaamaan seuraavia asioita Länsi-Uusimaan Kulkukeskuksen suunnitteluun liittyen, koska vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden toteutus
tulee pian lausuttavaksenne.

Me allekirjoittaneet olemme huolissamme suunnitteilla olevasta Länsi-Uudenmaan kulkukeskuksen Toimintamallista ja toimintaohjeen luonnoksesta (22.1.2019). Pyynnöistä huolimatta meille ei ole luvattu toimittaa
valmista esitystä, jotta voisimme ottaa siihen kantaa. Esitetty malli vaikeuttaa kuljetuspalvelun käyttäjien arkea ja suunnitellut rajoitukset heikentävät kuljetuspalvelun laatua ja käytettävyyttä.

Vammaispalvelulaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus velvoittavat järjestämään vammaiselle välttämättömät asiointi-, työ- ja opiskelumatkat huomioiden yksilölliset tarpeet, itsemääräämisoikeuden
sekä yhdenvertaisuuden. Vammaispalveluiden toteutuksessa yhdenvertaisuuden periaate on ymmärrettävä oikein. Vammaista ja hänen elämäntilannettaan on verrattava samanikäiseen vammattomaan ja hänen elämäntilanteeseensa.
Häntä ei tule verrata eri tavalla toimintarajoitteiseen tai eri-ikäiseen ja eri elämäntilanteessa olevaan vammaiseen. On muistettava, että kaikki vammaiset eivät ole samanlaisia, eikä heidän vammaispalvelujen
tarpeeseensa voida vastata täsmälleen samalla tavalla. Yhdenvertaisuutta ei ole se, että jokainen vammainen saa täsmälleen samanlaisen ja samalla tavalla järjestetyn vammaispalvelun, riippumatta hänen yksilöllisistä
tarpeistaan ja elämäntilanteestaan. Samoin kuin yhdenvertaisuutta ei ole se, että kolme aivan erikokoista ihmistä saa samankokoisen takin, koska he tarvitsevat takin. Yhdenvertaisuutta on, että heistä kukin
saa itselleen sopivan kokoisen takin.

Toimivat kuljetuspalvelut ovat vammaisen linkki elämään ja aitoon osallisuuteen yhteiskunnassa. Kuljetuspalvelun on tuettava julkista liikennettä, jota henkilön ei ole mahdollista saavuttaa. Palvelun avulla
on voitava hoitaa arjen asioinnit, jotka vammaton henkilö pystyy hoitamaan käyttäen valitsemaansa liikkumismuotoa. Kuljetuspalvelu ei voi olla yksi "pakettiratkaisu", koska vammaisissa on kaiken ikäisiä,
työssäkäyviä, opiskelijoita, perheellisiä, eläkeläisiä ja erilaisilla valmiuksilla olevia ihmisiä. Sen on pystyttävä vastaamaan yksilöllisten tarpeiden kirjoon. Niiden toimiessa huonosti jää vammainen kotiin,
syrjäytyy, toimintakyky laskee ja kulut siirtyvät terveydenhoitoon.

Toimintaohjeen luonnoksessa on puutteita, jotka nähdäksemme ovat voimassaolevien lakien ja säädösten vastaisia. Toimimaton ja säädösten vastainen toimintaohje ja kuljetuspalvelu johtaa valituskierteeseen,
joka rasittaa kaikkia osapuolia. Näkemyksemme on, että nykyisessä Toimintatapa-luonnoksessa kuvattu kuljetuspalvelu ei täytä vammaispalvelulaissa taattua vammaisen henkilön subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluun,
loukkaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja on ristiriidassa yksityisyyden suojaan liittyvien lakien ja asetusten kanssa.

Suunnitelmassa kuljetuspalvelumatka on kortiton ja matkan hinta on sovittu valmiiksi etukäteen tilausvaiheessa. Tämä estää vammaisen henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden matkatapahtumaan, hänelle
turvallisen reitin valintaan ja varmistettuun perille saapumiseen. Turvattomuuden tunne ja epävarmuus lisääntyvät sekä ajankäytön seuranta on mahdotonta, kun reititys ja hinnan määrittely tehdään riippumatta
liikenne- tai sääolosuhteista. Itsemääräämisoikeutta loukataan myös, mikäli vammainen ei saa muuttaa suunnitelmiaan kesken matkan.

Luonnokseen liittyy yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyviä ongelmallisia ratkaisuja. Kuljetuspalveluasiakkaan yksilöintiin käytetään henkilötunnusta ja henkilötodistusta. Luonnoksessa ei yksilöidä,
keillä kaikilla on oikeus käsitellä kuljetuspalveluasiakkaan henkilökohtaisia tietoja ja millä perusteilla. Tietosuoja vaarantuu, kun useita yksityiselämään liittyviä luottamuksellisia tietoja kuten esimerkiksi
yksilöivät henkilötiedot, kotiosoite ja määränpää on saatavilla tahoille, joiden luotettavuudesta ei ole takeita. Ratkaisujen lainmukaisuus on tarkistettava ennen niiden käyttöönottoa.

Vammainen henkilö on haavoittuvassa asemassa, jolloin kuljetuspalvelun toteutuksen turvallisuus nousee keskeiseksi tekijäksi. Tämän takia palveluntuottajille on asetettava ehdoksi korkeampia vaatimuksia
kuin liikennepalvelulaki edellyttää. Kuljettajien paikallistuntemus, kielitaito sekä suullinen että kirjallinen, sekä perehtyneisyys vammaisten apuvälineiden käsittelyyn ja tietämys vammaisten kohtelusta
on oltava hyvä. Palvelun toteutukseen tulee liittää riittävät ja tehokkaat sanktiot.

Toimintaohjeen luonnoksessa on kokonaan poistettu mahdollisuus tehdä pieni asiointipysähdys. Vammaispalvelulain oikeuskäytännön ja vakiintuneen tulkinnan mukaan jokapäiväiseen elämään kuuluvaan lyhyehköön
asiointipysähdykseen (esimerkiksi pankkiautomaatilla tai kioskilla käynti) on annettava mahdollisuus kuljetuspalveluja järjestettäessä (ks. T.Räty, Vammaispalvelut: Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö
2017, s. 339-340). Kuljetuspalvelumatkoja on käytössä vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa (9 edestakaista matkaa). Tämä voi riittää välttämättömiin asiointeihin vain, jos pieni asiointipysähdys
matkan varrella sallitaan. Kuljetuspalvelun tarkoitus on mahdollistaa itsenäinen asioiden hoitaminen ja järjestelmän tulee sallia tämä. Asiointipysähdys säästää myös uuden taksin tilauksen aloitusmaksuilta,
pitkältä odottelulta sekä avustajan palkkaamiselta asioinnin ajaksi. Liitteessä tuomme tietoonne esimerkkejä erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeista asiointipysähdyksille.

Oma-taksi- ja suorasoitto-oikeuden puuttuminen luonnoksesta aiheuttaa esteettömien autojen tarvitsijoille tilanteen, jossa vammainen ei tavoita niitä harvoja ajoneuvoja, joilla on valmius kuljettaa raskaita
sähköisiä liikkumisen apuvälineitä. Esteettömien autojen saannin rajoittaminen asettamalla ne tilauskeskuksen autokantaan tulee aiheuttamaan vaikeavammaisille vaaratilanteita ja ammattitaitoisten kuljettajien
ja sopivan kaluston saatavuusongelman. Tämä rajoitus estää myös niiden vammaisten palvelun saannin, jotka eivät kykene kommunikoimaan tilauskeskuksen kanssa.

Tolpalta auton ottamisen kieltäminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin, missä heitteillejätön tunnusmerkit voivat täyttyä. Oikeuskäytännössä on todettu asiakkaan oikeudesta ottaa paluumatkalle taksi tolpalta
(Helsingin HAO 31.1.2008 nro 08/037/6). Toimintaohjeen luonnos ja esitetty toteutustapa ei tällaista yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa mukautusta mahdollista.

Luonnoksessa on rajattu, että saattajana ei voi toimia henkilö, joka on itse kuljetuspalveluasiakas. Korkein hallinto-oikeus katsoi vuosikirjaratkaisussaan (KHO 2015:131), että vaikeavammaisen henkilön
oli voitava matkustaa taksissa saattajana maksutta kuten muidenkin saattajien.

Luonnoksessa on mainittu, että espoolaisten asiakkaiden kuljetuspalvelualueeseen kuuluvat Espoon rajakunnat. Kuljetuspalvelualueen määrittelyssä, tulee ottaa huomioon myös mahdolliset toiminnalliset lähikunnat,
jotka voivat määräytyä yksilöllisin perustein. Ohjeessa ei ole kerrottu, miten kuljetuspalvelut järjestetään mahdollisella opiskelupaikkakunnalla tai loma-asunnon sijaintipaikkakunnalla. Työmatkojen osalta
kuljetuspalvelua tulee voida käyttää laissa määritellyllä työssäkäyntialueella.

Toimintaohjeen luonnoksessa on määritelty mukana kulkevien perheenjäsenten määräksi 4, joka perustunee lähinnä kuljetuskaluston kokoon. Perhe voi kuitenkin olla suurempi kuin perinteinen ydinperhe. Parempi
olisi määritellä, että yli nelihenkiselle perheelle ei voida varmuudella taata tilataksia, jolloin myös he voivat saada yhteiskyydin edes joskus.

Toimintaohjeessa käytetään tilauksista harhaanjohtavaa terminologiaa. Jos matkan tilaa "akuuttitilauksena", sen saa 60 minuutin kuluessa tilauksesta. Toinen tilausvaihtoehto on ennakkotilaus. Tunti ei ole
akuuttiin tilanteeseen vastaamista, joten tilausvaihtoehdot tulisi nimetä tilaukseksi ja ennakkotilaukseksi.

Mikäli Länsi-Uudenmaan Kulkukeskus toteutetaan luonnoksen mukaisesti, tarkoittaa se merkittävää muutosta kuntien aiempiin kuljetuspalvelukäytäntöihin. Tämä velvoittaa kuntien vammaispalveluita päivittämään
kaikkien kuljetuspalvelua käyttävien yksilölliset palvelukuvaukset. Tämä on mittava työ ja vaatii paljon henkilöresurssia.

Kuljetuspalvelu on aina toteutettava yksilölliseen tarpeeseen perustuen. Valittu palvelun järjestämistapa ja kunnan antama ohjeistus ei saa rajoittaa vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa
vammaispalvelulain mukaista subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluun.

Me allekirjoittaneet toivomme, että kuljetuspalvelu voidaan toteuttaa Länsi-Uudellamaalla niin, että se ottaa huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet. Vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien
järjestöjen ja vammaisneuvostojen aidon kuulemisen ja osallistamisen kautta palveluista on mahdollista saada toimivia ja kustannustehokkaita.


Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Kehitysvammaisten Uudenmaan Tukipiiri ry
Kehitysvammatuki 57 ry
Kynnys ry
Länsi-Uudenmaan Näkövammaiset ry
Suomen Kuurosokeat ry
Svenska Synskadade i Mellersta Nyland rf
Svenska Synskadade i Västnyland rf
Uudenmaan lihastautiyhdistys ry
Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry
PAUT-verkoston yhdistykset:
Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry
Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistys ry
Suomen Autismiyhdistys ry
Vantaan autismin kirjo ry


LIITE: Esimerkkejä jokapäiväiseen elämään kuuluvista asiointipysähdyksen syistä

Jakelu               

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta sekä vanhus- ja vammaisneuvostot
Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat/perusturvalautakunnat
Länsi-Uudenmaan kuntien vanhus- ja vammaisneuvostot


LIITE 1

Esimerkkejä jokapäiväiseen elämään kuuluvista asiointipysähdyksen syistä

Vammaisen henkilön ala-ikäisen huollettavan lapsen asioiden, hoidon tai harrastuksen järjestely
Matkalipun tai tarvikkeen nouto R-kioskilta
Postilähetyksen haku paketti automaatista tai postin asiamiespisteestä
Pieni ostospysähdys ruokakaupassa, unohtuneen tarvikkeen hakeminen kaupasta tai kukkakauppapysähdys
Käteisen nosto automaatilta
Pysähdys huoltoasemalla, drive-in ruokapaikassa tai noutopitsan haku
Pysähdys hautausmaalla
Asiointi apteekissa
Ostoskassi-palvelun nouto hakupisteestä
Avustajan työvuoron vaihtuminen ja toisen avustajan ottaminen mukaan